Via Kalevala 2016-2035

Vienan Reitti Kutsuu

Yöllä oli lumisadetta, kun matkustin runsas viikko sitten Suomussalmelle. Etelän sulat maat vaihtuivat kevättalven hankimaisemiksi Iisalmen jälkeen Lahti-Kajaani matkalla junan ikkunasta. Asema oli hiljainen, taksia ei saanut, mutta onneksi paikallinen työmatkalta kotiinsa pyrkivä oli saman pulman edessä ja ystävällisesti hänen puolisonsa pelasti meidät molemmat pakastuvan yön kynsistä.
Suomi on pitkä maa. Sen huomasin viime kesänä, kun jalkapatikassa taivalsimme läpi Suomen ja Vienan Karjalan. Tuon hulluuden uusintaan tänä vuonna ei ole tungosta ollut. Mutta silti Via Kalevala projektimme elää. Vuoden takaisten kokemusten pohjalta jo päädyimme paikallistamaan ja alueellistamaan hankkeemme. Päivän patikointiin Lönnrotin jalanjäljissä – ja kulttuurihistoriallisen muistimme elvyttämisen merkeissä pieniä ryhmiä patikoijia löytyi, mutta pitkän matkan kulkijoiden omatoiminen hakeutuminen Via Kalevala reiteille on mahdollista vasta sitten, kun paikallista luonto- ja kulttuurimatkailuverkostoa huoltopalveluineen on olemassa sen verran, että omatoimikulkijat löytävät reitit, heille on levähdys- ja yöpymispaikkoja tarjolla ja ravintohuolto pelaa. Tempauksiin toki on mahdollista tehdä tilapäisjärjestelyjä, kun riittävä porukka saadaan kasaan.
Tämä vuonna se on mahdollista saada Suomussalmi – Kuivajärvi välille Suomen puolella ja toivon mukaan pienemmällä porukalla myös Vienan Karjalaan.
Valmistelimme runsas viikko sitten Suomussalmen kunnantalolla tapahtumia ja kävelyä 22.7.-25.7. väliseksi ajaksi Suomussalmen kirkonkylän – Raatteen – Itärajan ja Vienan reitin ja Kuivajärven maisemiin. Ilokseni painin merkille, että Kainuun Liitto, Suomussalmen kunta, Vuokin kyläyhdistys ja Suomi-Venäjä Seuran pohjoinen piiri ovat yhdessä muiden alueen kulttuurivaikuttajien kanssa edistämässä hanketta.
Yhdistyyhän hankkeessa oivalla tavalla paikallinen historia sadan vuoden aikaisiin itsenäistymistapahtumiimme. Suomen ensimmäinen presidentti K.J. Ståhlberg oli Suomussalmen omia poika ja jo keväällä 1917 suomussalmelaiset laativat ensimmäisen itsenäistymisjulistuksensa pian tsaari Nikolai II kruunusta luopumisen jälkeen. Valtiosääntöoikeuden emeritus professori Antero Jyränki on tulossa Ståhlbergin kotikylään Karhulanvaaran koululle kertomaan tuon ajan tapahtumien merkityksestä nykypäivillemme.
Kulkiessamme Suomussalmen kirkolta Raatteen maisemiin kohtamme siellä paitsi talvisodan traagiset muistot ja muistomerkit, myös Raatteen tien historian Suomea ja Venäjän suomalaisia yhdistyvänä kulttuurisiltana ennen rajan sulkeutumisaikaa 1920-luvun alussa. Ikiaikaisen Vienan reitin Suomen puoleinen osa on jo kunnostettu 30 kilometrin matkalta vaellusreitiksi, jonka varrella Vuokin kyläyhdistys pystyy tarjoamaan palveluja niin tempauksemme osallistuville 22.-25.7. kuin muinakin aikoina siellä matkaileville. Kuulemme kävelymme aikana lisää tuosta ikiaikaisesta reitistä. Aiomme tehdä tunnetuksi tempauksellamme tuon reitin kunnostusta kansallisesti merkittävänä kulttuuritekona. 30 kilometrin vaellusreitti on ensimmäinen valmiina Via Kalevala vaellusreitin osa, joita toivon mukaan saamme näkyville niin Suomessa kuin Vienan Karjalassakin lisääntyvästi vuoteen 2035 mennessä.
Domnan pirtillä Kuivajärven kylässä pidämme Kalevala-kävelyn 2017 Suomen puoleisen osan päätöstilaisuuden. Sinne on lupautunut pääpuhujaksi professori Kari Sallamaa. Hän aikoo kertoa meille Elias Lönnrotista. Sallamaan mukaan Lönnrotin kulttuurihistoriallinen merkitys nykypäivälle on suuri. Hän oli yhtä aikaa Vienan löytäjä ja Suomen luoja suurtyöllään kansanperiteemme tallentajana ja Kalevalan julkaisijana, mikä on saattanut kansamme ja kielemme maailman kartalle.
Vienan Karjalaan menemme – niin kuin viime vuonnakin Kostamuksen kautta. Jatkamme runonkeruupolkujen auki tallaamista seillä toivon mukaan niin, että mukana on myös paikallisväestöä viime vuotta runsaslukuisemmin. Suomen puolella kiinnostus lähteä mukaan rajan taakse on viime kevättä selvästi hiljaisempaa. Tuntuu yllättävältä siksi, että haaveilijoita lähdöstä oli viime keväänä selvästi isommalla porukalla, kuin oikeasti lähtijöitä oli. Jos porukka jää kovin pieneksi, aiomme korvata kävelyn lyhyemmällä bussimatkalla Vienan runokyliin, jolla reissulla kävelemme vain pieniä pätkiä. Ehkä joudumme jättämään Arhippa Perttusen kotikylän Latvajärvenkin väliin, jos kävelijöitä ei kuluvan 3 viikon aikana ilmaannu selvästi lisää. Olemme menossa 12 hengen porukalla Latvajärvelle 25.5.-28.5. toteutuvalla Vienan Karjalan bussimatkalla. Tuolla reissulla on tarkoitus käydä läpi Vienan puoleisen kesän 2017 reittimme osuudet ja tulevat tapahtumat heinä-elokuun vaihteessa.
Ilmoittautuminen on ollut jo muutaman kuukauden mahdollista via-kalevala.com kotisivulla. Nyt sillä alkaa olla kiire, sillä rajan takaisille taipaleille odotamme ilmoittautumisia jo 19.5. mennessä eli 3 viikon sisällä.