Via Kalevala 2016-2035

Via Kalevala 2017 hankkeessa täysi tohina päällä

Kalevalan päivä on viikon päästä. Silloin on tarkoitus julkistaa tietoja kesän 2017 Via Kalevala tapahtumista. Kainuun Liiton ympärille on muodostunut Kajaani-Suomussalmi- Kostamus- Vuokkiniemi painotteinen aivoriihi, joka kokoontui ensimmäisen kerran 27.1. Kajaanissa. Aiomme tallata auki ensi kesänä Itärajan vaellusreittiä ja Vienan reittiä Suomen puolella ja Polkua Vuokkiniemeltä Arhippa Perttusen syntymämaisemiin Latvajärvelle. Aiomme osallistua myös kesän 2017 Vuokkiniemen kyläjuhliin 5.8. Tuo tapahtuma rajan takana tulee olemaan kesän 2017 päätapahtumamme kohokohta. Se on myös suomalais-ugrilaisten kansojen vuoden 2017 kulttuuripääkaupungin päätapahtuma tänä vuonna.
Viime vuonnahan meillä oli kunnia tuoda terveiset VII suomalais-ugrilaisten kansojen kongressille Lahdessa kävellen Suoraan Paikkarin Torpalta. Jatkamme siis viime kesänä aloittamaamme perinnettä kannustamalla suomalaisten ja karjalaisten ohella myös muita sukulaiskansojamme kulttuuri-, luonto- ja elämysmatkailun pariin kalevalaisen kansanperinteemme hengessä.
Viime viikon Karjalan Sanomista luin jutun Petroskoissa avatusta näyttelystä ”Matka Kalevalasta Pohjolaan”. Näyttelyn koonnut Natalia Arhipova kertoi motivaatiosta näyttelyn pystyttämiseksi seuraavaa: ”Tehtävämme oli elävöittää Kalevala nykykatsojalle ja näyttää, ettei Kalevala ole kuollut eepos, vaan kiinnostaa nuoriakin katsojia.”
Olen ollut 1970-luvulta alkaen tietoinen siitä, miten vahvasti Kalevala ja kalevalainen perinne elävät Karjalan Tasavallan alueella, kun 1978 tein ensimmäisen turisti- ja opintomatkan Petroskoihin. Matkalla oli tuolloin mukana isäni, jatkosodassa Suomen armeijassa 20-vuotiaana mukana ollut asevelvollinen. Hän halusi päästä matkalle, kun halusi nähdä Petroskoin – suomalaismiehitysajan ”Äänislinnan”, jossa oli maannut sairaalassa haavoittumisensa jälkeen.
Isäni kannatti rauhan ja ystävyyden aatteita itäisen naapurimme kanssa, jotka hän oli omaksunut 1941-44 juoksuhaudoissa. Hän myös toimi aktiivisesti ystävyyssuhteiden rakentamiseksi niiden kanssa, jotka Euroopan mullistuksissa olivat joutuneet eri puolille rintamalinjoja.
Sotaveteraanien lapset ja lastenlapset jatkavat tuota perinnettä – monet todella ansiokkaasti kooten sukunsa historioita tiedoksi jälkipolville. Santeri Lesonen Venehjärvellä – Kalevalan kansallispuiston keskellä – on oivallinen esimerkki tämän perinteen vaalimisesta rajan molemmin puolin. Hän on Lesosten sukuseuran vetäjä. Hän kertoi viime kesänä meille mitä hänen suvulleen sota-aikana tapahtui rintaman molemmin puolin.
Via Kalevala hankkeen yhteistyökumppaniksi ilmoittautui Tampereen kulttuurifoorumissa ”Karjalan Tasavallan matkailun tiedotuskeskus”. Paitsi, että tiedotuskeskus ilmaisi halukkuutensa tiedottaa hankkeesta Venäjän puolella he esittivät valmiutensa neuvotella yhtistyöstä kanssamme kansainvälisessä hankkeesta ”Pieni ihminen suuressa sodassa”. Ilmoitin tiedotuskeskuksen edustajalle, että olemme tuostakin kiinnostuneita, sillä sodan jälkiä ja traumoja on rajan molemmin puolin. On myös paljon tutkimatonta ja dokumentoimatonta tietoa, jota olisi vielä kerättävissä.
Kalevalainen perinne on meitä yhdistävä. Ensimmäinen maailmansota – sisällissodat – talvisota ja jatkosota – ovat tapahtumia, jotka ovat arpia tehneet noilla alueilla molemmin puolin. Traumojen läpi käynti ja eteenpäin katsominen ovat eheyttäviä prosesseja, joista on hyötyä tänä aikana, kun uusien sotapakolaisten virrat ovat muuttamassa Eurooppaa.
Nyt meneillään oleva vallankumoustapahtumien 100 vuotismerkkivuosi nostaa jo nämä teemat laajaan julkiseen keskusteluun niin Suomessa kuin Venäjällä. Johtivathan nämä tapahtumat mm Suomen itsenäistymiseen. Siksi Via Kalevala 2016-2035 hanke ilmoittautui Suomi 100 vuotta juhlavuoden yhdeksi hankkeeksi. Näissä merkeissä meillä on tarkoitus muistella Suomussalmelta kotoisin olleen maamme ensimmäisen presidentin K.J. Ståhlbergin elämäntyötä 22.7., kun lähdemme kävelemään Suomussalmen kotiseutumuseon pihapiiristä kohti Ståhlbergin syntymäkotia Karhulanvaaraa, jossa järjestämme aiheesta teematilaisuuden.
Toukokuun 23.-28. päivinä teemme bussilla tutustumisretken sotamuistojen ja luontopolkujen maisemiin. Tuolloin emme kävele, vaan kuljemme bussilla, joten lähtekääpä mukaan erityisesti ne, jotka eivät halua kävellä, mutta joita kalevalainen mytologia, luonto rajan pinnassa ja noiden alueiden monikerroksinen historia kiinnostaa.

Jaa sisältö
%d bloggaajaa tykkää tästä: