Via Kalevala 2016-2035

Terveisiä Vienan Reitiltä!

Kalevala-kävelijät lähdössä Vienan Reitille

Muutama päivä on sulateltu vaikutelmia Vienan reitiltä Suomussalmella. Vuoden 2017 Kalevala-kävelystä Vienan reitillä syntyi pilotti ”Vuokin Reitti Vienaan toimintamallin testaamisessa”. Näin Via Kalevala 2016-2035 hanke hyppäsi eteenpäin isomman kuin ”kukon askeleen”, sillä pilotissamme yhdistyi oivallisella tavalla Kainuun museon ja ympäristökeskuksen vuosina 2004-2007 käynnistämä prosessi, joka on johtanut kulttuuri- ja luontomatkailun kehittämistyöhön Lönnrotin kalevalaisilla jalanjäljillä.
Via Kalevala hankkeen ohella kainuulaisten ja suomussalmelaisten hanketta tukee ajallisesti oivallisella tavalla Juminkeko Säätiön näyttelytiloissa Kuhmossa syyskuun loppuun saakka esillä oleva Akseli Kallen Kallelan Kalevala- teemaa kuvaama näyttely. Toivottavasti näyttely pääsee kiertämään jatkossa Suomea! Onhan meidän ja maailman ihmisten visuaaliseen tajuntaan syöpynyt kuva Kalevalasta alun perin Kallen Kallelan taulujen kautta.
Kainuun Liiton, Metsähallituksen, Suomen Metsäkeskuksen, Suomussalmen kunnan ja Vuokin kyläyhdistyksen edustajat allekirjoittivat 14.6.2017 vuosina 2015-2016 yhteisessä työryhmässä valmistellun ”Vuokin Reitti Vienaan toimintamallin täytäntöönpanosopimuksen”. Näin Vienan Reitin Suomen puolinen osuus on pilottitestauksemme jälkeen 27 km:n pituinen valmiina oleva tuote muuten vielä idea-asteella olevasta Suomea ja Vienaa yhdistävästä Via Kalevala reittiverkostosta.
Me Kalevala-kävelijät kävelimme viime vuonna 150 km Vienan teitä pitkin myös rajan takana kahdeksan hengen ryhmän voimin. Näin visioimme rajan takaisia maisemia ja runokylien arkea tutkimalla askel askeleelta tulevaisuutta, missä haaveilimme unohtuneiden ja autioituneiden kylien läpi kulkevien polkujen vielä heräävän henkiin. Emme tienneet tuolloin mitään siitä, että kainuulaisilla oli jo toteuttamisprosessissa oleva yli 10 vuotta sitten alkanut samansuuntainen hanke pitkälle jo jäsentyneine toteuttamissuunnitelmineen.
Siksi pääsimme tänä vuonna jo oikeasti kunnostetuille Vienan poluille päättäen itsenäisyyden juhlavuoden kävelymme suomalaisuuden päivänä 12.5.2017 ”tuonilmaisiin” siirtyneen Jussi Huovisen kotitalon naapurissa Hietajärven perinnetalossa Pekka Huttu-Hiltusen esittämiin Jussin runolaulun säkeisiin ja Kari Sallamaan oivalliseen kuvaukseen Lönnrotin elämäntyöstä ”Vienan löytäjänä ja Suomen luojana”.
Iltatilaisuus yhdessä parinkymmenen kävelijän ja Vuokin kyläläisten kanssa Rautiaisen myllyllä Vienan Reitin varrella oli mieliin painuvin tilaisuus koko nelipäiväisen vaelluksemme aikana. Vuokin kyläyhdistyksen väki oli valmistellut vierailleen ainutlaatuisen lämminhenkisen yhdessä olotuokion. Letut ja makkarat paistuivat, vesimylly pyöri vesivoimalla ihan oikeasti jauhaen viljaa.
Kuulimme runolaulua. Lauloimme yhdessä perinteisiä yhteislauluja oivallisen hanuristin säestämänä. Samalla kuulimme tarinaa Vienan reitistä, kun muistelimme päivän taivallustamme ainutlaatuisen kauniissa särkkämaisemissa ja traagisissa partisaani-iskujen kohteissa vuodelta 1943 Malahvian, Hyryn ja Viiangin kylissä. Jokaiseen kylään on pystytetty muistomerkki muistuttamaan toisen maailmansodan aikaisista paikallisista siviiliuhreista. Tarinaa tapahtumista meille kertoi Pentti, koko kävelyn mukanamme oppaana kulkenut kyläläinen. Pentin perhe oli ollut yksi iskujen kohteista.
Mukanamme olleet kolme kostamuslaista suomea hyvin osaavaa Venäjän karjalaista halusivat välittää terveiset, että he voivat täydellisesti ymmärtää sen tuskan, mitä iskujen kohteeksi joutuneiden läheiset sen kokevat. Vastaavan laisia sotien turhia siviiliuhreja jälkipolvien kärsimyksineen löytyy runsaasti myös rajan takana Vienan Karjalasta eri aikakausilta.
Koimme kävelymme aikana paljon myös sellaista, mikä haastaa kehittämään kulttuuri- ja luontomatkailupolkujamme edelleen. Kuljimme lähes 30 kilometriä Itärajan pintaa seuraavaa Itärajan retkeilyreittiä, mikä kulkee Vienan Reitin poikki 14 km Raatteen rajavartiomuseon eteläpuolella. Reitti päättyy etelään päin mentäessä Kuivajärven kylään. Oppaamme Kirsi ja Ville Niittykunnaan erä- ja luontomatkailutilalta tohtivat johdattaa meidät ainoastaan 13 km:n osuudelle Vienan reitistä etelään. Vienan reitin poikki kulkeva Itärajan retkeilyreitti on merkitty ja viitoitettu, mutta olennaisesti vaikeakulkuisempi, kuin kunnostettu Vienan reitti. Pitkospuut ovat päässeet lahoamaan. Tulva oli lähes hajottanut yhden reitin silloista, jossa jouduimme ylittämään runsasvetisen puron irtolankkujen päällä taiteillen.
Koko päivän vaelluksemme kestänyt runsas sade kruunasi eräretkeilytunnelmamme aidoksi luontokokemukseksi. Retin varrella olleet kaksi laavua olivat kuitenkin erinomaisessa kunnossa ja hyvin hoidettuja, joten pienellä ehostuksella Itärajan retkeilyreitistä tuolla kohtaa saa yhdessä Vienan reitin kanssa erinomaisen retkeilykohteen täydentämään Vienan reittiä. Reitin molemmissa päissä löytyy myös majoitusta niin omatoimimatkaajille kuin noin 10 hengen vaeltajaryhmille. Domnan pirtti reitin eteläpäässä on hyvätasoinen majoituskohde lähellä Hietajärven perinnetaloa. Myös Raatteen tien varrelta Rajavartiomuseon läheisyydestä löytyy majoitusta ja yrittäjiä, jotka olisivat kiinnostuneita tapahtumamme avanneen Meppi Merja Kyllösen mukaan kehittämään opastettuja retkiä reitin varrella.
Historia ja tarinat ovat koko alueella upeiden maisemien ohella valmiiksi vetovoimatekijöitä, joiden varaan lisääntyviä kulttuuri- ja luontomatkailijavirtoja on hyvä houkutella, kunhan paikallisten kyläyhdistysten, yrittäjien, alueen kunnan, Metsähallituksen, Ely-keskuksen ja maakunnan verkostoituminen ja reittien kunnostus edistyvät sillä tiellä, mitä Vienan Reitillä on jo tapahtunut.
Rakennelkaamme siis yhdessä Lönnrotin polkuja rajan pinnassa rajan molemmin puolin! Ensi viikolla reittiverkoston ideointiryhmä siirtyy Via Kalevala 2016-2035 hankkeen puitteissa Vienan puolelle Venehjärvelle, Vuokkiniemeen ja Kostamukseen. Mukanamme tuolla matkalla ovat Vienan reitin Suomen puoleisen osuuden kuntoon saattamisen prosessissa olleita avainhenkilöitä.
Suuret kiitokset Vuokin kyläyhdistykselle, oppaillemme Kirsille, Villelle ja Pentille, sekä tapahtuman onnistumiseen merkittävästi vaikuttaneille Kainuun Liitolle, erityisesti hanketyöryhmän puheenjohtaja Paavo Keräselle, Suomussalmen kunnalle, Suomi-Venäjä- Seuran paikallisille toimijoille, Runolauluakatemialle, Juminkeko-Säätiölle ja tietenkin Suomi 100-vuotta asiantuntijoillemme professoreille Antero Jyrängille ja Kari Sallamaalle osuuksistanne onnistuneen tapahtuman aikaansaamisessa.