Via Kalevala 2016-2035

Manun ja Jussi Huovisen muistolle

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi viime sotaan osallistuneiden yhteiskunnallisten vaikuttajien aikakauden siirtyneen lopullisesti historiaan presidentti Mauno Koiviston pois menon mukana. Vienalaisen runolaulajan 93-vuotiaana ”tuonilmaisiin” siirtyneen Jussi Huovisen poismeno Suomussalmen Hietajärven kylässä tuhansien vuosien katkeamattoman runolauluperinteen viimeisenä edustajana siirtää suomalaisuuden synnyn kannalta keskeisen taitajaperinteen historiaan.

Lähdemme 23.5. aamulla pienellä porukalla Jussin ja muiden vienalaisten laulumaille Kuhmoon, Suomussalmelle, Kostamukseen, Vuokkiniemeen, Venehjärvelle ja Uhtualle. Haaveenamme oli, että Jussi eläisi vielä 25.7., kun menemme kävellen Suomussalmelta Jussin maisemiin Hietajärven perinnetaloon kuulemaan runolaulua. Professori Kari Sallamaa, Runolauluakatemian johtaja Pekka Huttu-Hiltunen ja Jussin pitkäaikainen ystävä Markku Nieminen joutuvat paikkaamaan Jussia 25.7. Hietajärven perinnetalolla, mihin kesän 2017 Via Kalevala hankkeen viestin viejät päättävät kesän 2017 Suomen puoleisen osuuden taipaleensa.

Ensi viikolla toteutuva matkamme 12 hengen voimin Vienan runokyliin jää Manun ja Jussin aikakauden muistelomatkaksi. Käymme tiistaina ja keskiviikkona talvisodan Suomen puoleisten taisteluiden muistomerkeillä ja museoissa tutustuen samalla ikiaikaisen Vienan reitin nähtävyyksiin sekä Suomen puolella että rajan takana Vuokkiniemessä ja toivon mukaan Latvajärvellä. Pääsy sinne on vielä epävarmaa, sillä lunta siellä oli alkuviikosta vielä lähes puoli metriä. Talviteitä sinne ei Vuokkiniemestä ole, joten lumien sulamisesta, tulvatilanteesta ja kelirikon väistymisestä on pääsymme Arhippa Perttusen kotikylään nyt kiinni.

Lönnrotin aikaan elimme 1830-40-luvuilla rauhallista aikaa. Kansanperinteen tallennus onnistui tuolloin. ”Venäjän suomalaiset” – niin kuin Lönnrot Vienan asukkaita kutsui ovat antaneet arvokkaan panoksensa säilyttämällä ikivanhaa runolauluperinnettä 1990-luvulle ja 2000-luvun alkuun saakka niin hyvin, että Juminkeko säätiö on pystynyt tallentamaan vielä viime vuosikymmeninä noita runoja. On syntynyt Runolauluakatemia, joka perinnettä pitää elossa ja monien muiden perinnerunouden vaalijoiden ja taitajien voimin siirtää perinnettä tuleville sukupolville.

Tuota perinnetallennustyötä tehdään aktiivisesti myös rajan takana, josta mm Petroskoissa suomeksi ilmestyvä Karjalan Sanomat kertoo viikoittain. Jussin komea kuva on 12.5. ilmestyneen lehden muistokirjoituksen kuvituksena. Jussi istuu siinä Hietajärven perinnetalossa 25.4.2017 vielä pirteänä esiintyjänä Runolaulupäivän esiintyjänä.
Via Kalevala 2016-2035 hanke haluaa muistaa Jussia ja rauhanomaisten suomalais-venäläisten suhteiden hyväksi sekä presidenttinä että eläkeläispresidenttinä toiminutta koko kansan Manua yhteisen kulttuuriperintömme vahvistajana. Koivisto vaikutti erityisesti maidemme välisten suhteiden uudelleen muotoutumiseen Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Hän myönsi paluumuuttajastatuksen inkeriläistaustaisille. Heitä muuttikin runsaasti Suomeen niin Inkerinmaalta kuin Karjalan Tasavallankin alueelta. Näin vahvistui nykysukupolvien kanssakäyminen rajan yli. Se kuihdutti väliaikaisesti rajan takaisen vienan karjalaa taitavien yhteisön paikallista kieliperimää.

Kulttuurisuhteiden säännöllistyminen tullee vaikuttamaan kuitenkin pitemmällä tähtäimellä toiseen suuntaan, kun vuorovaikutus rajan yli on säännöllistynyt ja arkipäiväistynyt. Nuorempi sukupolvi niin rajana takana kuin Suomessakin on alkanut yhteisin voimin käyttää sekä vanhaa Lönnrotin aikaista että tuoreesti tallentunutta perinnettämme uuden suomalais-ugrilaisen alkuperäiskulttuuriaallon vahvistamiseen. Sama ilmiö meillä on nähtävissä myös alkuperäisen saamelaiskulttuurin elpymisessä, joka perinne on takavuosina huvennut suomalaisuuteen ja karjalaisuuteen verrattuna vieläkin ohuemmaksi.

Monia nuoria tutkijoita ja alan harrastajia on liikkeellä rajan molemmin puolin. Totesimme tämän viime kesänä Haikolassa Ortjo Stepanovin kotimuseossa, kun nuoret petroskoilaiset historian opiskelijat dokumentoivat kesätöinään perinne-esineistöä.

Joensuun seudulla, Kuhmossa, Suomussalmella ja jopa Lahdessa nuoria alan harrastajia on. Annamme noille perinteen vaalijoille tukemme Via Kalevala 2016-2035 hankkeen muodossa pyrkimyksillämme kehittää kulttuuri- ja luontomatkailun edellytyksiä niin, että suomalainen kansalaisyhteiskunta löytäisi vielä vaeltaja Elias Lönnrotin jalanjäljissä Suomen ja Vienan uudestaan. Näin paikallisuudesta voisi rakentua globaali matkailubrändi alkuperäiskansojen uudelleen löytämisen ja itsetunnon vahvistamisen hengessä.