Via Kalevala 2016-2035

Kesäsuunnitelmia Via Kalevala reitille

Suunnittelimme Kajaanissa perjantaina 27.1. Suomi 100 vuotta Via Kalevala 2017 päätapahtumaa Suomussalmen ja Vienan Karjalan alueelle. Paikalla oli 18 hankkeesta innostunutta eri tahoja edustavaa toimijaa. Venäjän puolelta oli paikalle saapunut viisi henkeä. He edustivat Kostamuksen kaupunkia, Vuokkiniemen kylää ja yhteistyökumppaniamme matkatoimisto Kotirantaa. Kainuun maakuntajohtaja Pentti Malinenkin tuli tervehtimään suunnittelijaporukkaa.
Alkuperäinen idea siitä, että kävelisimme rajan yli Raatteen tietä pitkin Latvajärvelle ja sieltä edelleen Vuokkiniemelle itsenäisyytemme juhlavuoden kunniaksi ei osoittautunut tässä vaiheessa realistiseksi. Venäjän paikalliset rajaviranomaiset eivät innostuneet luvan myöntämisestä, vaikka Kainuun rajavartiosto olisi meille luvan myöntänyt.
Ymmärrämme hyvin tilanteen, sillä Latvajärven kylä rajan pinnassa on ehtinyt autioitua eikä matkailijoita palvelevaa infrastruktuuria siellä ainakaan vielä ole. Toivomme, että ikivanhojen Vienan luontopolkujen, ja Lönnrotin tallaamien reittien kehittely Via Kalevala reitistöksi johtaa tulevaisuudessa uuteen luonto- ja kulttuurimatkailubuumiin alueelle vuoteen 2035 mennessä, sillä vireillä on useita tätä kehitystä tukevia hankkeita.
Kainuun maakunta kuntayhtymä teki jo vuosina 2007-2008 esiselvityksen Vienan reitistä rajan molemmin puolin. Selvityksen ansiosta Suomen puoleinen Vienan Reitin 30 km:n mittainen osuus on jo kunnostettu ja avattu matkailijoille erämaamatkailureittinä. Vienan reitin leikkaa aivan rajan pinnassa Hossan tulevasta kansallispuistosta lähtevä Itärajan retkeilyreitti Malahvianvaaran kylässä. Se jatkuu siitä etelään Kuivajärven kylään, mikä on ainoita jäljellä olevia Vienan runokyliä Suomen puolella.
Päätimme perjantain kokouksessa aloittaa kävelytapahtuman lauantaina 22.7. Suomussalmen maisemissa. Kesäkuussa siellä paljastetaan Lönnrotista kertova laatta. Lönnrot on saarnannut Suomussalmen Kotiseutumuseon viereisessä kirkossa ja yöpynyt Kienan pappilassa useamman kerran matkoillaan rajan taakse Vienan Karjalaan. Näistä maisemista on vain 5 km Karhulanvaaraan. Sieltä löytyy Suomen ensimmäisen presidentin K.J Stålbergin kotitila. Päätimme, että kävelemme sinne lauantaina 22.7.

Kävelijät yöpyvät Suomussalmella. Sunnuntaina 23.7. lähdemme Raatteen rajakylään ja rajavartiomuseon maisemiin. Siellä meille kerrotaan Raatteen ja Vienan runopolkujen historiasta. Raatteelta kunnostetulle Vienan reitille on matkaa kävellen 12-13 km. Tuo matka on tarkoitus patikoida Itärajan retkeilyreittiä etelään Vienan reitin leikkauspisteeseen. Yövymme reitin maisemissa. Seuraavana päivänä tutustumme Vienan reitin nähtävyyksiin koko päivän. Reitin pituus on n 30 km, joten reittiä ei ole tarkoitus kävellä kokonaan ainakaan edestakaisin. Käytössämme tulee olemaan bussi, jolla voimme tarpeen ja kävelijöiden kunnon mukaan siirtyä paikasta toiseen reitin varrella kuitenkin siten, että kovakuntoisemmille on sallittua myös kävely merkittyä reittiä pitkin vaikkapa päästä päähän.

Vietämme toisen yön Vuokin kyläyhdistyksen vieraana Vienan reitin maisemissa. Sieltä jatkamme tiistaina etelään Itärajan polkua pitkin. Polku on edellisiä päiviä haasteellisempi parinkymmenen kilometrin metsätaival, jota suositellaan kokonaisuutena hyväkuntoisille. Mahdollisuus muillekin turvataan lyhyempien matkojen kävelyyn huoltokuljetusten avulla.

Tiistai-iltana saavumme Kuivajärven kylään, runolaulaja Jussi Huovisen maisemiin. Kylässä on Juminkeko Säätiön rakentama perinnetalo, jonne on suunnitteilla Suomen puoleisen kävelyosuuden päättäjäistapahtuma.

Venäjän puolelle suuntaavat kävelijät yöpyvät Kuivajärven – Vartiuksen maisemissa. Matka jatkuu sieltä rajan yli bussilla Kostamukseen keskiviikkona. Matkan varrella käymme hävinneen runokylän Akonlahden maisemissa. Alue on rajavyöhykkeellä, mutta voimme siellä opastettuna käydä niin kuin kesän 2016 kävelijät siellä kävivät. Vietämme iltaa Kostamuksessa ja torstaina suuntaamme kohti pohjoista Lönnrotin perinnepolkuja pitkin. Nykyään ne ovat hiekkaista autotietä läpi Kostamuksen kaivosmaisemien lähelle Vuokkiniemenä. Matkan varrella on kuitenkin miltei hävinnyt Tollojoen kylä. Siinä kylässä on tarkoitus jalkautua kylän maisemiin ja historiaan tutustumisen merkeissä ja kävellä Kormilan maatilalle. Se on vielä elävä ja oikeastaan uuttaa elämää pursuava Tollojoen talo, josta on kehittynyt nykyaikainen retkeilykeskus.

Jatkamme Kormilasta kesän 2016 Kalevala-kävelyreittiä pitkin Vuokkiniemelle. Sieltä käsin on tarkoituksemme käydä Latvajärvellä Arhippa Perttusen syntymäkylässä. Jatkamme sen jälkeen kesän 2016 Via Kalevala reittiä Ponkalahdelle, Venehjärvelle, Vuonniseen ja Uhtualle siten, että kävelijät voivat kävellä kullekin sopivan mittaisia pätkiä, lepäillä ryhmää seuraavassa bussissa ja taas kävellä, kun voimia tuntuu riittävän. Samalla tutustumme reitin varren runokylien historiaan ja nykyisyyteen.

Kun kävelimme läpi Vienan Karjalan kesällä 2016 kahdeksan hengen ryhmän voimin, on huhu tempauksestamme levinnyt melko laajasti rajan taakse. Paikalliset ihmiset ovat ilmaisseet halunsa liittyä seuraamme kävelijöinä ja muina matkan tekijöinä. Petroskoissa Karjalan Sanomat uutisoi näyttävästi kesän 2016 kävelyä. Paikallinen suomenkielinen lehti on keräämässä siellä nuorisoporukkaa kesän 2017 kävelylle. Tällä porukalla olisi halua tulla kävelemään myös Suomen puolella. Kun saimme aikaan 27.1. suunnitelman kesän 2017 kävelyn päätapahtumasta Suomussalmella ja Vienan Karjalassa, voimme ryhtyä kasailemaan kävelijäryhmiä rajan molemmin puolin.

Uhtuan jälkeen tapahtuma jatkuu siten, että käymme Haikolassa, jonne kävelemme bussimatkan jälkeen upeaa hiekkakangasta ja kannasta pitkin Vienan karjalaisen kansalliskirjailija Ortjo Stepanivin maisemiin. Hänen poikansa Miihkali hoitaa nykyään isänsä kotitilaa museona ja kulttuurikeskuksena, joka on hieno perinnenähtävyys.

Haikolasta jatkamme matkaa Jyskyjärvelle bussilla. Yövymme siellä seuraavan yön perhemajoituksessa. Tutustumme aamulla kylään ja nautimme siellä lounaan. Jatkamme sitten bussilla kuoppaista tietä pitkin kohti Kostamusta, jonne saavumme torstaina. Kostamuksessa on tarkoitus levähtää kävelytaivallusten päätteeksi perjantai, katsella vähän kaupunkia, kävelläkin muistin virkistykseksi Kontokkijärven rantapolkuja, maisemia, joissa Lönnrotkin liikkui.

Lauantaina suuntaamme runsaan 50 km:n päähän Vuokkiniemeen. Siellä on vuoden 2017 suomalais-ugrilaisten kansojen kulttuuripääkapunkijuhlien päätapahtuma, jonne Aleksander Koktomov kävelijät jälleen kutsui.

Meitä kävelijöitä oli vuosi sitten Vienan Karjalassa kaikkiaan kahdeksan, jotka kävelivät pitkiä matkoja. Uskon, että tulevana kesänä saamme jo jonkin verran isomman porukan liikkeelle – ehkä bussilastillisen ainakin saattojoukkoineen.

Kun tätä kirjoittelin, tuli viestiä Saukkolasta Paikkarin Torpan läheltä. Seilläkin jo paikallinen yrittäjä odottelee innolla ensi kesän Kalevala-kävelijöitä. Kuulostaa siis siltä, että Via Kalevala polkujen tallaajat ovat heräilemässä vähitellen talviunestaan.

Mekin suuntaamme Kuhmoon, Suomussalmelle ja Vienan runokyliin kesän 2017 tapahtumien järjestely- ja tiedustelumatkalle jo helatorstain seutuun toukokuussa.

Jaa sisältö
%d bloggaajaa tykkää tästä: